Sotauutisten painajaismaiden kuvasto täyttää uuden arjen tarjoten suoran näköalan helvettiin. On jokseenkin kummallista, että demokratia tuntuu yhä olevan kovin tulenarka ja vaarallinen joillekin ihmisille. Puhumattakaan siitä kuinka huomaamatta sivistys lipsahtaa diktaattorin vallan alle. Taide koetaan vapaaksi tällaisista kahleista ja alistamisesta, mutta se ei pidä paikkansa: diktaattori päättää hyvin nopeasti mikä on oikeaa ja sopivaa, mikä väärää ja poistettavaa taidetta. Se itseasiassa kertoo taiteen voimasta paljastaa piilotetusti asioita, välittää vapauden informaatiota ja tarjota pelastusrengas hädän keskellä.
Venäjä on aina pitänyt itseään taiteen mahtimaana, ja nyt näemme, kykeneekö venäläinen taide-elämä ja sen pitkän historian myötä kansakunnan henkisiksi kulmakiviksi muotoutuneet teokset sisältöineen heittämään kapuloita nykyisen tilanteen rattaisiin? Nimittäin ainoa yhä toiminnassa oleva puolueeton venäläinen sanomalehti Novaja Gazeta sinnittelee yhä pyrkien tarjoamaan tietoa sodasta, mitä ei edes saa sanoa sodaksi.
Lehti valjasti nerokkaalla tavalla käyttöön kuvan, missä pommin räjähdyksen edessä tanssii rivi ballerinoja siroin elein. Mitä tämä tarkoittaa ja mihin sillä pyritään viittaamaan? Kuvalla viitataan Tšaikovskin säveltämään Joutsenlampi balettiin, jonka sisällöntuntemus kuuluu taidehistorian perusasioihin ja yleissivistykseen. Jussi Konttinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa: ”Kun Joutsenlampi alkaa, venäläinen tietää, että tärkein jää kertomatta.” Mistä kaikesta Joutsenlampi sitten kertoo ja mitä Tšaikovski teoksellaan tarkoittaa.
Pjotr Iljitš Tšaikovski syntyi Venäjällä 1840 ja nukkui pois 1893. Tšaikovski on romantiikan aikakauden säveltäjä ja häntä pidetään yhtenä historian merkittävimmistä säveltäjistä. Hän aloitti jo varhain, noin nelivuotiaana, pianotunnit ja lopulta tie johti tuolloin vielä nuoreen Moskovan konservatorioon, missä hän työskenteli aina vuoteen 1878 saakka. Konservatorion aika oli hänelle merkittävää, koska siellä muodostui erilaisten taiteilijoiden kohtaamispiste, joka antoi mahdollisuuden jakaa ja saada vaikutteita.
Romantiikan ajan loppupuolella tsaarin hallitessa Venäjän suurruhtinaskuntaa Tšaikovskin ja viiden merkittävän säveltäjän polut kohtasivat: Modest Musorgski, Nikolai Rimski-Korsakov, Mili Balakirev, César Cui ja Aleksandr Borodin vaikuttivat samaan aikaan taidekentällä muodostaen Viiden ryhmäksi kutsutun viisikon. Ryhmää kutsuttiin myös nuorvenäläiseksi koulukunnaksi. Ryhmän tavoite oli luoda jäljittelemätöntä venäläistä musiikkia. Tšaikovski itse oli jo iäkäs ja hieman liian konservatiivinen ryhmän varsinaiseksi jäseneksi, mutta vuorovaikutus oli ilmeinen. Ryhmän musiikillinen anti on vaikuttanut myöhemmin moneen säveltäjään, joista yleensä mainitaan Sergei Prokofjeviin, Igor Stravinskiin ja Dmitri Šostakovitšiin. Tšaikovskiin vaikutti suuresti myös aiempien länsimaisten säveltäjien tuotannot.
Joutsenlampi on Tšaikovski ensimmäinen baletti ja yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista baleteista. Teoksen nykyinen koreografinen ilme pohjaa Marius Petipan ja Lev Ivanovin 1895 vuoden versioon, mutta toki siitä on tehty moderneja versioita. Mistä Joutsenlampi sitten kertoo ja miten kertomus liittyy tähän päivään ja hirvittävään sotaan?
Teoksessa on keskiössä tarina huijauksesta: Siegfried -niminen prinssi kohtaa ilkeän Rothbart velhon, joka taikoo kauniit neidot joutseniksi. Neidoilla on luonnollisesti yksi hetki, jolloin he pääsevät aina toviksi takaisin ihmiseksi ja tämä tapahtuu tarinassa vain öisin. Taika on luonnollisesti mahdollista purkaa ja neito vapauttaa, mutta tämä tarkoittaa lupausta rakastaa neitoa ikuisesti. Prinssi kohtaa joustenparven lammen rannalla, missä joutsenet kokevat metamorfoosin muuttuen neidoiksi. Siegfried luonnollisesti rakastuu yhteen neidoista, Odetteen, ja näin lupaus pelastuksesta syntyy.
Tästä ilkeä velho Rothbart suuttuu, koska hän ei pidä asian käänteestä ja suunnittelee huijauksen oman tyttärensä avulla, joka on aivan Odetten näköinen – tämän tyttären nimi on Odile. Prinssi lankeaa ansaan ja kosii tätä väärää neitoa, jolloin oikea rakkauden kohde ajautuu kuolemaan, mihin prinssi häntä seuraa huomattuaan virheensä. Tämä rakkaudenosoitus tappaa sankarin, mutta samalla kuolee myös ilkeä velho ja näin taika raukeaa, jolloin muut neidot pääsevät vapauteen. Baletissa on myös yksi tanssimisen mestarinnäyte: 32 fouettéta, joka suoritetaan yhdellä jalalla kääntyen samalla toisen ottaessa vauhtia.
Tarinan peruasetelmasta: huijauksesta, oikean korvaamisesta väärällä, on Novaja Gazetan kansikuvassa kyse. Nyt tätä kirjoitettaessa sodan riehuessa pahimmillaan, jää nähtäväksi tehoaako venäläisiin heidän oman taitteensa voima herättämään kansakunta valehtelun ja huijaamisen ikeestä.
Jälkikirjoitus 28.3.2022 tuli tieto, että Novaja Gazeta lopetetaan.
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008712770.html
Lisätietoa:
Teoksen yhtenäistetty nimike: [Lebedinoje ozero, op20]
1875-1876. Balettimusiikkia orkesterille. ČW12, Joutsenlampi. Le lac des cygnes. Schwanensee. Swan lake. Лебединое озеро
Tšaikovskin nimen litterointia helpottamaan ja teosluettelo:
https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski.pdf
Teosluetteloita auttamaan eri säveltäjien teosten löytymisessä:
Säveltäjien teosluetteloita kirjastojen tapaan
Muuta lisälukemista:
29. Man or Myth? The Retrieval of the True Chaikovsky". Freedom From Violence and Lies: Essays on Russian Poetry and Music by Simon Karlinsky, edited by Robert P. Hughes, Richard Taruskin and Thomas A. Koster, Boston, USA: Academic Studies Press, 2017, pp. 339-345. https://doi.org/10.1515/9781618116765-030
https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/9781618116765-030/html
Wiley, R. (2009-07-30). Tchaikovsky. : Oxford University Press. Retrieved 17 Mar. 2022, from https://oxford.universitypressscholarship.com/view/10.1093/acprof:oso/9780195368925.001.0001/acprof-9780195368925.
Musiikin tiedonhakemisen avuksi:
https://uniarts.finna.fi/Content/help-music
