perjantai 5. kesäkuuta 2020

Sosiaalisesti mediassa


Blogiklikkauksia on kiitettävästi, mutta kommenttiraitoja tai seuraajia sitä vähemmän. Juttelin taannoin ystäväni kanssa bloggaamisesta, vloggaamisesta ja ylipäätään median aavalla merellä seilaamisesta. Kumpikaan meistä ei osannut sanoa pidetäänkö tekemisistämme ja ainoa käytettävissä oleva mittari oli klikkaukset, mutta eihän se kerro laadusta mitään. Pelkkä klikkaaminen ja katsominen ei ole sosiaalista mediaa, koska sosiaalisuus edellyttää vuorovaikutusta eikä siihen riitä pelkkä kanavan avaaminen. Olen itse ryhtynyt kommentoimaan tai kiittämään, jos en kunnolla seuraamaan niitä blogeja joita luen. Jonkinlainen hyvät käytöstavat internetissä hakee mielessäni muotoa. Ehkä jo klassinen peukku ylös- tai alaspäin kertoisi bloginpitäjälle jotain klikkausten laadusta.

Oliko 1970-luvulla televisio tai radio jotenkin sosiaalinen? No ei ollut. Onko sosiaalinen media sosiaalinen, jos vain joku seuraa jotain? No ei ole, ja alan epäilemään että sosiaalisessa mediassa on suuri enemmistö seuraamassa, mutta sosiaalisia ja vuorovaikutteisia ihmisiä on hyvin vähän. Tiedeartikkeleita rustaava ystäväni on kritisoinut bloggaamista alempiarvoisena tiedevaikuttamiseen verrattuna, mutta en ymmärrä vertausta: blogi on kuitenkin vapaampi yhtälailla kirjoitettua ajattelua, ehkä jopa aidompaa ja  muotona jollain tapaa päiväkirjanomaisempi tai miten sen haluaa itse kukin rakentaa, ja siis mahdollisesti rohkeammin omaa ajattelua mahdollistava foorumi. Ja ihmisten oma ajattelu tieteen keppihevosen kyljessä vasta mielenkiintoista onkin. 

Siis ei alempana eikä ylempänä tieteeseen verrattuna vaan erilaista. Samalla soisi, että useampi tieteen parissa toimiva kirjoittelisi enemmän blogeja ja avaisi tausta-ajatuksiaan, linkkaisi vaikka kirjavinkkejä. Tiede ja taide ovat hyvin erilaisia asioita mutta onneksi meillä on filosofian keinot, jolla liittää niiden teemoja yhteen. Hieman haparoiva ja jollain tapaa samantyypinen ilmiö toistuu kirjastojen hurjasti kasvavassa mediatarjonnassa: media tehdään nyt koko ajan enemmän, media sitä ja media tätä, mutta kirjastonhoitajien perusorientaatio metakuvailla ja järjestää laajaa oma median tarjontaa yht'äkkisesti katoaa johonkin, jolloin medialistat ja kanavat sisältävät joukon asioita ilman järjestystä tai aihepiireittäin kuvailua helpommin sisällön mukaan haettaviksi. 

Voisiko kirjasto tarjota järjestettyjä blogiavaruuksia jostain aihepiireistä: esimerkiksi järjestää kunnan alueen puutarhasta bloggaajien linkit yhdestä paikasta helposti löydettäviksi? Koostaa vaikka paikkakunnan futisfanien mediat yhdestä luukusta löydyttäviksi ja niin edelleen? Musiikin- ja taiteen (en sano median) maailmoista löytyisi monta kategoriaa, mitä voisi koostaa, monta applikaatiota, mitä voisi esitellä, vaikka ne eivät olisikaan kirjaston omia tuotantoja. Informaation avaruus tarvitsee portinvartijoita ja- avaajia. Miksei myös ulosheittäjiä. Ehkä siinä on tulevaisuuden kirjastonhoitajan toimenkuva fyysisen kirjastonhoitajan rinnalla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti