Huomasin Netflixin tarjonnassa The Gift nimisen TV-sarjan, joka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Sarja on turkkilaista tuotantoa ja nostaa mystisen jännärin genreen maailman vanhimman Göbekli Tepekin pyhätön. Luultavasti juuri se piirre sarjassa laukaisi oman mielenkiintoni, joten aloitin sarjan katsomisen lähinnä uteliaalla mielellä, koska turkinkielisiä sarjoja tulee jostain kumman syystä vähemmän katsottua. Ensi ihmettelyn jälkeen olin innoissani: sarja toimi hyvin, kamera-ajot ovat huippuluokkaa ja kieli tuntui korostavan tai paremminkin tihentävän jännittävän maagista tunnelmaa. Sarjan äänimaisema ja musiikkivalinnat ovat myös onnistuneita ja asettuvat sykkivän idän ja lännen portin Istanbulin kautta näiden maailmojen väliin sekä ammentaa syvyyttä muinaisen Göbekli Tepekin maagisista maisemista.
Sarjassa päähahmo, nuori taiteilija Atiye, kohtaa kummallisen näyn, mistä juonenkuljetus aukeaa laukaten eteenpäin todella laadukkaasti ja yllätyksiä säästelemättä. En kuitenkaan paljasta tässä juonta tämän enempää, joka on kuin turkkilainen versio Dan Brownin Da Vinci koodista, mutta vain huomattavasti parempi ja eloisampi. Aika, ulottuvuudet ja mystiikka kietoutuvat toisiinsa ja äiti maa, Gaia, saa elävän roolin, mikä sille mielestäni oikeasti kuuluu. Taustalla sykkivä islamin maailma ei häiritse vaan antaa lisämausteen muutenkin inspiroiville interiööreille. Mietin mahtaako kotimaista tuotantoa olevat ja maailmalle levitykseen päässeet omat sarjamme tarjoilla Suomea tuntemattomalle katsojalle yhtälailla kiinostavalla tavalla kuin Gift.
Osaksi kiinnostukseeni lienee vaikuttanut lukion uskonnonopetuksessani sivuamat Mesopotamnian muinaiset uskonnot pyhine paikkoineen, joten Gift tipahti iltaiseen televisio & sohva momentumiini sangen sopivasti. Kannattaan myös huomioida, että islam ei uskontona ole yhtä ja samaa vaikka tämänhetkinen mediakuvasto sellaista sangen ikävää näkökulmaa tarjoileekin. Sarjan kautta pääsee kurkistamaan muslimien toisenlaiseen ja arkisen realistiseen todellisuuteen, joka on lopulta tavallista elämää ilman huntuja ja aseita, siis elettyä elämää kuten meilläkin. Ehkä tästä voidaan vetää uskalias johtopäätös siihen suuntaan, että tummanpuhuva ja synkkä islam kuvasto ja jatkuva äärireunojen esillä pitäminen lännessä taitaa itseasiassa tuottaa tuon sangen epämiellyttävän äärilaidan jatkumon, joka on hyvin kaukana suurimmasta osasta islamin maailmaa.
Newscientistin artikkeli Göbeli Tepekin ja Sirius tähden mahdollisesta suhteesta
Vanhat uskonnot zarahustralaisuudesta mainikealaisuuteen ovat yhä hengissä islamin pinnan alla. Mietin samalla, että toivottavasti tästä alkaa jonkinlainen esihistoriallisten paikkojen ja asioiden, kuten myös mystiikan esiinmarssi sarjoihin, sillä annettavaa niillä kyllä on. Se, että näkyjen näkijä on taiteilija ei liene sattumaa, ja muut roolihahmot noudattavat hieman perinteisten myyttien hahmoja, mikä on oikeasti kiehtovaa, koska olemme etääntyneet myyttisistä kerronnan juuristamme melko kauas, ja tämä näyttää sen, että niillä on yhä voimaa ja annettavaa niin taiteelle kuin viihteelle.
YLEn uutisia Göbekli Tepeen liittyen
Göbekli Tepekin historia ulottuu vaiheeseen jolloin metsästäjä-keräilijä sekä paimentolaisheimot alkoivat asettua aloilleen maata viljelemään. Ajoituksen mukaan temppeli on rakennettu noin 10800-9500 eaa. ollen maailman vanhin tunnettu pyhissä uskonnollisissa menoissa käytetty paikka.
Tähän Urfan kulttuuriksi nimettyyn aikaan Eufratin ja Tigris joen laaksot olivat reheviä ja viljavia alueita, mutta ilmastonmuutos ja ihmisten hölmöydestä johtunut eroosio ehdytti viljavuuden, mikä myös resonoi oman aikamme teemoja. Mitä ja minkälaisia uskonnollisia menoja siellä on harjoitettu voimme vain kuvitella. Temppelin pilareissa on runsaasti taidokkaita eläinaiheisia, ehkä metsästysonneen liittyviä, kaiverruksia sekä hyvin vähän ihmishahmoja, mikä on mielenkiintoista. Näistä yksi esittää alastonta naista, jonka on esitetty tuovan mieleen Venus-hahmon ja toinen päätöntä ruumista esittävä, joka on haaskalintujen ympäröimä. Vastaavia kuva-aiheita on löydetty Turkin Nahal Heimarista ja Nevali Corista.
Temppelin uskonnollisten menojen luonteesta on esitetty monenlaisia teorioita: pilarit saattoivat toimia toteemeina ja tätä kautta on viitattu jonkinlaisen uskonnollisen eliitin, papiston, olemassaoloon. Toisaalta Klaus Schmidt niminen paikalla kaivauksia tehnyt arkeologi esittää paikkojen toimineen esikuvina zarahustralaisuudessa esiintyvästä aurinkohautauksesta, missä ruumiit jätetään korppikotkille ja jäljelle jääneet luut heivataan hautakammioon. Toisaalta eläinkuvasto on urosvoittoista, joten peniksiä esiintyy myös erilaisissa yhteyksissä, mistä on päästy hedelmällisuuskultteihin ja villimpiin hallusinogeenisiin sienikulttihypoteesien suuntaan, kuten myös sumerien maajumalan annunnakin palvonnan esimuotoihin. Itse asetun kannattamaan mahdollisuutta muinaisen viljelykalenterin ja uhrauspaikan yhdistelmälle, missä palvottiin koirantähteä eli Sirius planeettaa ja sama teema nousee myös sarjassa vahvasti esille. Temppelin ja Sirius planeetan suhde muihin hieman itseämme lähemmän aikakauden megaliittisiin temppeleihin, kuten Stonehengeen, voisi olla mielenkiintoista selvitellä.
Muinaisen aikakauden mysteereitä ja niiden liitoksia nykyisen Pakistani alueella muinoin sijainneen Mohenjedaron alueen historiaan kannattaa tutkia ja ehkä nostaa niiden rinnalle jo edesmenneen liettulaisen University of Californian arkeologian emeritusprofessorin Marija Gimbutasin esittämiä näkökulmia ja teorioita. Niiden kautta voi villisti sukeltaa lähemmäs feminiinistä käsitystä äiti maan jumalallisesta luonteesta, mikä on yhä elossa ja vaikuttaa nykyisin vahvasti uususkonnollisissa liikkeissä sekä ennenkaikkea populaaritaiteessa tatuointien, rockin ja sarjakuvan maailmoissa.
Giulio Maglia artikkeli Göbekli Tepekin ja Siriuksen yhteydestä
Klaus Schmidt artikkeli Göbekli Tepestä
