sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

Kirjastojen aineistojen vaikuttavuuden arvioinnin vaikeudesta


Kirjoittelin luentopäiväkirjaa opintoihini liittyen kirjaston vaikuttavuusarvioinnin tekemisen monimutkaisuudesta. Luento perustui pääosin Eero Niittymaan (2017) tekemään graduun yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arvioinnista. Olin nimittäin juuri edellisellä viikolla miettinyt Niitymaan työssään kuvaamien perinteisten metodien kuten kävijälaskurin- ja lainausmäärien merkitystä kokonaisvaikuttavuuteen. Niittymaa käy työssään ja luennollaan hyvin läpi koko asian monimutkaisuutta ja sitä, että viime kädessä meillä ei ehkä kuitenkaan ole mahdollisuutta päästä käsiksi vaikuttavuuteen muuten kuin erilaisten kyselytutkimusmetodien ja havainnoivien metodien sekä kovia määreitä sisältävien metodien yhdistelmällä. 

Säästän kuitenkin lukijan Niittymaan luennon yksityiskohdilta, mutta liitän asiaan pari havaintoa edelliseltä viikolta: Cd-äänitteitä lainataan aika vähän, mutta hyllyillä kävi kuitenkin koko ajan äänitteiden selailusta johtuva räpinä, joten jäin välillä seuraamaan prosessia ja huomasin ihmisten välillä ottavan äänitteestä valokuvan tai tutkivan matkapuhelimestaan jotain, mitä aloin jossain vaiheessa  miettimään. Päättelin optimistisesti, että mahdollisesti he tutkivat jotain kädessään pitämään äänitteeseen liittyvää, kuten esimerkiksi sitä löytyykö sitä striimien valtatieltä kuin muuten vain somettelivat ajankulukseen, ja yllättäen kysyttyäni asiaa olin oikeassa. Eräs asiakas kuunteli kokoelmaa selaillessaan yhtä löytämäänsä teosta jo ennen lainaamista striiminä kuulokkeilla kuunnellen: siis striimiä kokoelman äärellä, joten kokoelma toimi siis kuitenkin muutenkin kuin kotiin kannettavana ja siellä kotona peiton alla piilossa kuunneltavana muinaismuistona. Kokoelma toimi polkuna vinkaten ja antaen polun haaroja eteenpäin musiikillisten löytöjen pariin. Taideteoksia on nimittäin todella paljon viimeiseltä yli sadalta vuodelta, joten ajatuksia herättävä kokoelma on siis lisä striimiin, tai kääntäen striimi on lisä kokoelmalle, miten sen itse kukin haluaa ajatella. Kaikkea kun ei koskaan tule löytymään vain striimien palveluista. 

Sitten nostin yhden äänitteen esille ja kirjoitin säveltäjä Lili Boulangerista jutun ja seuraavalla viikolla paikallinen toimittaja kävi hauskana sattumana lainaamassa samaisen esille laitetun äänitteen, jolloin pääsin keskustelemaan hänen kanssaan tovin. Sen jälkeen Sinfonia Lahti esitti säveltäjältä kaksi teosta ja sitten lehteen tuli pitkä kertomus tästä suurelle yleisölle suhteellisen tuntemattomasta naissäveltäjästä. Joten uskalsin varovasti peilata tapahtumaa yhden Cd-levyn sisältämän aineiston vaikuttavuutena tai liitospintana asiassa: arvioin, että kirjaston kovien vaikuttavuusmittareiden mukaisesti tapahtumassa olisi ollut vain yksi ISO -standardin mukainen mitattava määre, siis vain yksi lainauskerta sellaisessa mittarissa, mutta pehmeämpien mittareiden näkökulmasta vaikuttavuutta oli melko paljon enemmän ja se vain kumuloitui edetessään mediassa ja maailmalla. Toinen tapahtumasarja oli samalla viikolla: eräs musiikinopettaja lainasi ison pinon erään säveltäjän partituureja opetukseensa liittyen ja näin muutama lainalaskurin klikkaus todennäköisesti kumuloitui musiikkiluokallisen sivistykseksi. Joten vaikuttavuus on todellakin mielenkiintoinen ilmiö vaikka vaikeasti mitattavissa olisikin: jäin siis kaipaamaan lisää tutkimusta ja pohdintaa. Ehkä tarvitsemme tulevaisuudessa kenttätyötä tekeviä kirjastoantropologeja enemmän kuin kävijälaskureita suunnittelevia insinöörejä. Taide, kirjallisuus, musiikki, näytelmät, elokuvat ja pelit kun eivät millään hetkellä lakkaa tai lopu, ne vain lisääntyvät. 


Lähteet:

Poutiainen, Petri. 2020. Konserttiarvio: Anja Bihlmaier on lottovoitto lahtelaisille. https://www.ess.fi/paikalliset/810145. Julkaistu Etelä-Suomen Sanomat 7.3.2020 s. B9. Viitattu 8.3.2020

Lauhakari, A-P. 2020. Lili Boulanger, vuoden 1913 Prix de Rome- kilpailun voittaja. http://librarianmusica.blogspot.com. Viitattu 8.3.2020.

Niittymaa, E. 2017. Yleisten kirjastojen vaikuttavuuden arviointi: käsitteet, menetelmät ja tapaustutkimus Helsingin kaupunginkirjaston Kotikirjastossa. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201705121561. Viitattu 8.3.2020.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti