tiistai 24. marraskuuta 2020

Tintoretto ja David Bowie


Tutkiessani venetsialaisen taiteen 1500-luvun historiaa huomasin yllättäen, että David Bowien oli puuhannut jotain saman asian kimpussa. Mietin mitä hän oikein oli tutkinut ja niin kiinnitin huomioni maalariin nimeltä Tintoretto. Kiinnostuin siitä kuka tämä Tintoretto oikein on ja miksi rockin kameleontti ja taidemaailman syväsukeltaja Bowie oli hänestä kiinnostunut? Matkasta Bowien jalanjäljillä tuli lopulta itselleni iso kokemus, sellainen matkojen matka miltä palataan muuttuneena. Ensinnäkin Tintoretto ihmisenä, hänen aikakautensa, hänen työnsä aiheineen ja tekniikkoineen, sekä muut hänestä kertoneet ja aihepiiriä kuvanneet, muodostavat häikäisevän myriadin ajatuksia ja elämän värinää. Ensinnäkin Bowie on ollut pitkän linjan taidekeräilijä ja tapasi hankkia kokoelmiinsa nimenomaan itseään kiinnostavaa taidetta, siis sellaista missä hän näki jotain kiinnostavaa taiteen hintalapun sijaan, joten mikä tässä itselleni täysin tuntemattomassa Tintorettossa kiinnosti Bowieta?


David Bowie ja Tintoretto 


Bowien kerrotaan sanoneen Tintorettosta, että tämä oli aikansa rocktähti, jonkinlainen rohkea protorockhahmo, kuten hänkin, siis jollain tapaa radikaali aikaansa muuttanut hahmo. Bowien taideharrastus kulki mukana koko hänen uransa ajan ja jokin aikaa sitten Bowien myötä julkisuuteen nousi Tintoretton Angel Foretelling the Martyrdom of Saint Catherine of Alexandria -työ, jonka hän osti kokoelmiinsa jo 1980-luvulla. Siis mistään uudesta tuttavuudesta ei suinkaan ole ole kyse ja nyt paljon myöhemmin tämä teos palasi Venetsiaan – vuonna 2019, hieman Bowien kuoleman jälkeen ja Tintoretton 500-vuotisjuhlien kunniaksi. 


David Bowien Tintoretton maalaus palaa Venetsiaan 


Käsityksiä Bowien taiteenmetsästysmatkojen syistä ja susista voimme vain tehdä päätelmiä, koska salaperäisyys kuului osana tähän hänen privaatimman elämänsä kuvioon. Toivoa sopii, että Bowielta itseltään olisi jäänyt jälkeen näitä muita kuin musiikkiin liittyviä taidemaailman sivupolkuja valaisevia päiväkirjoja. Toisaalta ehkä hänen tapansa oli jättää jälkeen pieniä jälkiä, kuin Hannun ja Kertun leivänmurut poluilla, joita sitten kiinnostuneimmat voisivat myöhemmin seurata kukin omien kykyjensä mukaan ja luoda näin oman taidepolun – matkan kokemusten ja elämän syvemmän lähteen maailman reunalle   


David Bowien Tintoretton maalauksesta 


Ryhdyin etsimään lisätietoa Tintorettosta ja löysin Peter Greenwayn tekemän dokumenttielokuvan Tintoretton 500-vuotisjuhlien kunniaksi. Samalla havaitsin, että Tintoretton  töiden arvo alkaa nousta kohti taiteen suurten nimien töiden arvoa. Taiteen tutkimus, keräilijät ja harrastajat ikäänkuin nostavat löytöjä historiasta uuteen valokeilaan ja tuovat niistä uutta tietoa esille, mikä ei minua haittaa, etenkään näinkin kiinnostavan taiteilijan kohdalla. Samalla numerot töiden hintalapuissa alkavat elää ja kasvaa, mutta ehkä se auttaa niitä selviämään kauemmas ihmiskunnan tulevaisuuteen. Meillä vähemmän varakkailla on kuitenkin melko vapaa pääsy museoihin ja internet tulvii taidekuvia. Se riittää minulle. 



Peter Greenwayn elokuvan ja taiteenhistorian opusten selailun myötä löysin italialaisen kirjailija Melania Gaia Mazzuccon Mestarin tunnustukset -teoksen paikallisesta kirjastosta ja se vaikutti minuun kaikesta eniten. Itse teoksen tarina Tintorettosta on fiktiivinen, mutta Mazzuccon tyyli kirjoittaa upposi kuin kuuma veitsi voihin, koska pinnistelen löytääkseni oman kirjoitustyylini. Löysin jotain, mihin omat lyyriset taitoni eivät tule koskaan yltämään ja se yhdistettynä Bowieen, Venetsian historiaan, menneen maailman salaperäisyyksiin, tavallisen ihmisen elämää isompiin elämänkulkuihin veti jalat altani. Mutta kuka sitten on Tintoretto? Bowien tunnemme, Mazzuccon kirja on hyvin suositeltavaa luettavaa ja Greenway on hyvin laadukas elokuvaohjaaja. Riittääkö tämä vai tarvitsenko lisää lähteitä? 




Tintoretto (1518-1594) oli venetsialainen taidemaalari, josta historian kirjoitus tietää yllättävän vähän. Mitä ilmeisimmin Tintoretton oikea nimi on ollut Jacomo (tai Jacopo) Robusti ja tintoretto sanana viittaa keskiaikaiseen vaatteiden värjäämiseen, ehkä jonkinlaiseen pikku värjäriin. Ilmeisesti sukunimi on perua hänen isänsä vaatteidenvärjärin ammatista, mutta toisaalta Tintoretton oikeaksi sukunimeksi kerrotun Robusti nimen kerrotaan viittaavan yhtälailla hänen isänsä ammattiin, siis ehkä tämän toiseen ammattiin, Venetsian portinvartijana – italiankielisestä vahvaa tarkoittavasta sanasta robusto olisi näin johdettu sukunimi Robusti. Tintoretton oikeaksi sukunimeksi on myös ehdotettu nimeä Comin, mutta täyttä varmuutta siitäkään ei ole. Nimi kuitenkin jättää jäljet historiaan ja jos henkilön oikean nimen suhteen on epävarmuuksia, niin voi olla että emme löydä hänestä paljoakaan tietoa, ja tämä seikka luo toistaiseksi Tintoretton ylle hieman salaperäistä varjoa. 




Tintoreton aikaan 1500-luvun alkupuoli oli Venetsian merimahdille ja kauppatasavallalle hyvin raskas  aikakausi. Ongelmana oli toistuvat rutto- ja lavantautiepidemiat, laajat tulipalot, taudit, kuten mal francese, kansanomaisesti kuppa, eivätkä niinkään tappiolliset sodat tai taistelu osmanien valtakuntaavastaan. Toinen yhtä suuri harmi oli Portugalin kilpailu meritiestä Intiaan, koska ennen 1500-lukua Venetsialaiset kauppiaat kulkivat Välimereltä maitse Intiaan – uuden meritien myötä ikivanha Silkkitie tuli tarpeettomaksi, jolloin Venetsia jäi sivuun vanhasta kauppareitistä. 

Yllättäen, tai ehkä juuri siksi kaikista ongelmista huolimatta maalaustaide koki ennennäkemättömän kukoistuskauden. Venetsialaisilla oli säästöjä aikaisemmilta yltäkylläisyyden ajoilta, joten maalauksen hankkiminen oli edullisempaa kuin esimerkiksi valtavan gobeliinin, silkkitöiden tai mosaiikkityön teettäminen. Maalareiden kekseliäisyys ulottui uusista aihepiireistä maaliaineiden kehittelyyn ja samalla kuvaamisen kohteena maisemasta tuli oleellinen osa. Ankaran symmetrian vaatimus hylättiin niin uskonnollisissa kuin vertauskuvallisissa teoksissa. Muotokuva, joka siihen saakka oli lähinnä ilmentänyt kohteen sosiaalista asemaa, paneutui nyt kuvattavan persoonaan ja henkisiin arvoihin. Nyt nainen sai uuden aseman taiteessa paitsi itsevarmana ja määräävänä hahmona, niin myös puhtaasti eroottisena ihanteena: La bella donna venexiana syntyi. 

Tintoretto eli elämänsä maalaten Venetsiassa eikä ollut lainkaan liikkuvaista sorttia, kuten esimerkiksi Leonardo Da Vinci tai muut aikakautta lähellä vaikuttaneet taiteilijat. Näin Venetsia piirtyy vahvasti esiin Tintoretton kuvauksissa – taiteilijana hän kuului Venetsian koulukunnan maalareihin. Samalla aikakaudella Venetsiassa vaikutti sellaisia taidemaailman ikonisia nimiä kuin Tizian, Paolo Veronese, Giovanni Bellini, Viviarinin taiteilijasuku, Titian ja Giorgione. Venetsian koulukunta kehittyi loistoonsa 1500-luvulla Padovan ja Antonello da Messinan koulukuntien vaikutuksesta, jotka johdattelivat venetsialaisia uusiin ja mullistaviin Jan van Eyckin öljymaalaumenetelmiin. Myöhemmin 1700-luvulla Tiepolon koristeellinen taide, jota on parhaillaan esillä Sinebrychoffin taidemuseossa, ja Francesco Guardin taide elvyttivät venetsialaisen maalaustaiteen perintöä. 


Tiepolon näyttely 2020 Sinebrychoffin taidemuseossa. 


Tintoretto teki tilaustöitä paikallisille veljeskunnille ja siitä syystä suurin osa hänen jälkeen jääneistä töistä on aihepiiriltään uskonnollisia. Hän oli hyvin kiinnostunut valaistuksesta: hänen kerrotaan tehneen taulujensa keskeisistä hahmoista vahamalleja ja tutkineen niitä erilaisissa valaistusolosuhteissa, joten ei ihme että hänen kuvauksissaan valon ja varjon perspektiivit ovat hyvin dramaattisia. Hänen varhaisia töitään tai päiväkirjojaan ei tunneta, joten tarkat elämänvaiheiden kuvaukset jäävät arvioiden varaan. Venetsiassa on yhä hyvin paljon hänen töitään ja on mahdollista, että tuntemattomia Tintoretton töitä löytyy vielä ja se myös on saattanut olla yksi David Bowien intresseistä. 



Tintorettolla oli Venetsiassa hyvin suuri taidemaalarin verstas, perheyritys, missä työskentelivät muun muassa hänen omat lapsensa. Hänen kerrotaan harjoittaneen hyvin aggressiivista markkinointia ja jopa lahjoittaneen töitään tärkeille mesenaateille samalla hintoja polkien: ei siis ihme, että hänen oma esikuvansa Tizian ei voinut sietää nuorempaa kilpailijaansa. Siitä huolimatta niin Tizian, kuten monet muut hänen jälkeensä tulleet taitelijat – Diego Velazguez, El Greco ja Rubens, kuitenkin ihailivat Tintoretton parhaiden töiden taidokasta tekniikkaa, joissa Tintoretto käytti värejä aikalaisiaan rohkeammin: siveltimen vedoissa on rikkautta ja voimaa – väriasteikko on vähemmän taitettu kuin Tizianilla ja haaleampi kuin Veronesella ja värisävyistä ruosteenpunainen, okra ja viininpunainen rinnastuvat vahvoihin sinisiin sävyihin. Ilmeisesti hän myös haki uusia näkökulmia raamatullisten aiheiden tulkintoihin, mikä on myös voinut kiehtoa hieman esoteerisistä asioista kiinnostunutta Bowieta. Kieltämättä Tintoretton tauluissa on taianomainen tunnelma. Esimerkiksi viimeisestä ehtoollisesta on kaksi perinteistä asetelmaa ja kolmas täysin erilainen, joten Dan Brownin hengessä voimme ehkä kirjoittaa senkin päälle vielä salaseurojen seikkailuita ja mystiikkaa.  

Matkani Tintoretton taiteeseen alkoi uteliaisuudesta, kohtasi musiikkitaiteilijan, eteni elokuvataiteen kautta kirjallisuuteen ja päätyi lopulta historiantutkimukseen. Ja juuri tämä asioiden nivoutuminen yllättävillä tavoilla toisiinsa on taiteiden ja historian ilmiöiden tutkimisessa antoisinta. 


Tintoretton kuuluisampia töitä:

Pyhän Markuksen ihme, Miracolo di san Marco (1548)

Viimeinen ehtoollinen (1580)

Venetsian Scuola di San Roccon 56 suurta seinämaalausta (1565–1588)

Venetsian Dogen palatsin maalaukset (1574–1592)


Lähteet: 

David Bowien taidekokoelma: https://en.wikipedia.org/wiki/David_Bowie%27s_art_collection

David Bowien Tintoretton maalaus palaa Venetsiaan: https://www.theartnewspaper.com/news/david-bowie-s-tintoretto-returns-to-venice-after-more-than-200-years

David Bowien Tintoretton maalauksesta pidempi kertomus: https://colnaghifoundation.org/pdf/CF_BowiesTintoretto_OK.pdf

Finnkinon 18.3.2019 Peter Greenwayn ohjaaman Taideaarteita maailmalta elokuvan esite: https://www.finnkino.fi/event/303008/title/taideaarteita_maailmalta_tintoretto_-_venetsian_kapinallinen/

Peter Greenwayn Tintorettosta kertovan elokuvan tiedot: https://www.imdb.com/title/tt9431134/

The Guardian lehden arvostelu Peter Greenwayn elokuvasta: https://www.theguardian.com/film/2020/feb/20/tintoretto-a-rebel-in-venice-review-giuseppe-domingo-romano

Melanie Gaia Mazzuccon teoksen arvostelu Helsingin Sanomissa: https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002831194.html

Melanie Gaia Mazzucon oma kertomus suhteestaan Tintorettoon: https://venicereview.it/articles/my-tintoretto-my-school/

Sinebrychoffin taidemuseon Tiepolo näyttely 2020: https://www.sttinfo.fi/tiedote/tiepolo-venetsia-pohjolassa?publisherId=4119&releaseId=69888831

Tintoretto suomenkielisessä Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tintoretto

Tintoretto englanninkielisessä Wikipediassa: https://en.wikipedia.org/wiki/Tintoretto

Öljyväriluonnoksen historiasta Taidehistoria tieteenä blogissa: http://tahiti.fi/04-2012/tieteelliset-artikkelit/“il-far-in-piccolo”-oljyvariluonnoksen-historiasta-ja-suosiosta-italian-taiteessa/



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti