tiistai 8. heinäkuuta 2025

Promptien taikurit

Ihmiskunnan nerouden tuotoksia on syntynyt monenlaista, niin hyvää kuin pahaa. Kaikkea yhdistää se, että mitään niistä ei saada enää jälkikäteen poistettua. Emme saa jälkikäteen poistettua esimerkiksi ydinpommin, napalmin, panssarivaunun tai tekoälyn ideaa. 

Teknologiset keksinnöt ovat se voima millä ihmiskuntaa etenee. Ihmiskunta tai yleinen etu ei kuitenkaan ole se voima, eikä se kuljeta mitään vaan se kellä on mahdollisuus synnyttää jokin tämäntyyppinen keksintö. Ja silloin ei kysellä, ei vilkuilla ympärille, koska edessä voi olla keksinnön myötä mammonan taikaa. Maailma ei ehdi muuttua demokraattisten päätösten ja diskurssien kanavoimana, vaan se muuttuu keksintöjen kautta. Mieti tulen, raudan, lentämisen tai pyörän keksimistä, ja maailmaa niiden jälkeen. 

Nyt olemme ehkä isommin kuin koskaan aiemmin, oikean ISON jännän äärellä. Olemme synnyttäneet uuden keksijän, uutta luovan teknologian, joka luultavasti ohittaa luojansa älykkyydessä. Ja tässä kohtaa omassa takaraivossa sykkii se, että tämä keksintö olisi ehkä ollut syytä jättää tekemättä. Tekoäly, AI, generatiivinen kielimalli, ovat sanoja jotka tuntuvat toistuvan kokoajan. Meille hoetaan jo, että on ihan pakko käyttää, pakko perehtyä, maailma muuttuu. Entä, jos haluan tehdä asiat ihan itse miettimällä ilman tekoälyä? Onko sellainen kohta enää mahdollista tai edes sallittua?

Samassa hyperryksessä olemme luovuttamassa tekoälylle ne mukavat luovat työt, kuten kuvien tekemisen, maalaamisen runoilemisen, kirjoittamisen ja niin edelleen. Jääkö ihmiselle sittenkin ne paskat hommat, mitkä tekoälyn piti tehdä, kuten vaikka tiskaaminen tai siivoaminen? Annetaanko meille työelämässä aikaa itse miettiä vai tuleeko meistä promptien mestareita? Onko tulevaisuuden paras kirjailija se, joka osaa promptata parhaiten?

AI ohjelmilla saa jo kätevästi tieteelliset artikkelit kirjoitettua, mutta onko se tutkijan tekemä jos vain taikoo prompteja ja AI ohjelmaa tuottaa tekstin. Tekoälylle emme voi antaa tekijyyttä, mutta kuka sitten on se joka tekee? Onko tulevaisuuden oppineisuutta se, että osaa käyttää teknologiaa sen sijaan, että tekisi kaiken itse? Gradujen mitat ovat parissakymmenessä vuodessa lyhentyneet. Yliopistot ja korkeakoulut saavat rahoitusta niiden määriin perustuen, ei niinkään sisällöllisistä syistä. Entä kun kirjoittaja, kuvaaja tai muusikko opettaa tekoälylle oman tyylinsä, ja sitten tekoäly generoi loputtomasti uutta samaan tyyliin. Mitä tällöin koemme, mitä tunnistamme, tai mikä pahinta ajaudummeko tilanteeseen, että emme enää edes välitä. 









Kysynkin tässä: onko sillä mitään väliä?


Olen itse ollut hyvin kiinnostunut tekoälyn mahdollisuuksista, ja seuraan ennenkaikkea kulttuurin muutosta. Se ei suinkaan tarkoita, että suhtautuisin asiassa kaikkeen typerän yltiöpositiivisesti. Nyt kun eteen alkaa avautua muutos koko laajuudessaan, niin olen hiljalleen siirtymässä luddiittien joukkoon.


Alla esimerkkinä Instagram kuvakaappaukset parin AI-palvelun mainoksista. Mitä luulette, että kouluissa ja yliopistossa käy, kun plagioinnin tunnistusjärjestelmät ovat voimattomia? Olemmeko luisumassa sivistyksen pohjamutiin, kun kohta kukaan ei enää itse osaa oikeasti mitään? Viitsiikö kukaan enää kulkea vaikeaan vastavirtaan ja sivistää itseään? Varmasti kaikessa on myös jotain positiivista, mutta nyt en enää ole ihan varma mihin meillä muka on näin kiire?


Joten kysymys numero kaksi: miksi meillä on niin kovin kiire tuottaa työelämässä loputtomasti lisää säästöjä? Työelämä on peliä, minkä olemme ihan itse keksineet; raha on ihmisen keksintö, ei luonnonlaki. Se miten sitä jaetaan ja käytetään on myös meidän ihmisten käsissä, ei jonkin ihmeellisen yliluonnollisen, omalakisen voiman varassa.


Aika ja ajankäyttö on meidän ihmisten keskinäisesti sopima asia. Sovitaan toisin. Hidastellaan, ollaan ihan itse luovia ja keskustellaan asioista. Hallitaan omaa dataamme, ollaan välillä ilman puhelimen ruudun heijastusta kasvoillamme. Mietitään jo nyt, mitä on koneeseen sulautunut ihminen, sitäkö haluamme? Onko se ihmiskunnan seuraava askel?





maanantai 7. huhtikuuta 2025

Etsivä Touré

 

Etsivä Touré, Detective Touré, kertoo guinealaisen Baskimaahan siirtolaiseksi muuttaneen seikkailuista uudessa kulttuurissa. Kuten otsikko vihjaa, on Tourélla taipumuksia selvittää asioita, mutta toki myös samalla aiheuttaa erinäisten kommelluksien kautta mitä ihmeellisimpiä sattumia ja tapahtumia. Taustalla peli on kuitenkin kovaa: on kansainväliset huumekauppiaat ja nuoria naisia seksiorjiksi kaappaavat kartellit, joilla ei ole ongelmia päästää ihmistä päiviltä yläkerran laulukuoroon.

 

https://areena.yle.fi/1-72263807

 

Tourén seikailujen toinen kantava voimahahmo on komisario Extebe kumppaneineen. Exteben hahmo kasvaa loppua kohti alun kiukkuisesta rasistisesta ja elämäänsä kyllästyneestä poliisista paljastaen kovan pintakuoren alta hänen oikean luonteensa. Melkein itku tulee, ellei samaan hengenvetoon olisi tukehtumassa nauruun. Karkkia ja kepposta onkin riittämiin. Yritän varoa spoilaamasta juonta auki liikaa. Katsokaa itse. Ensin sarjan siirtolaisten kohtaama rasismi ja ennakkoluulot järkyttävät, ja pysäyttävät. Sitten onkin aika ryhtyä miettimään asian eri puolia. 

 

 

Olemmeko kuplassa, missä kieltämällä rasismin kuvittelemme, että sellaista ei olisi. Onhan sitä, ja paljon onkin. Kaikenlaista syrjintää riittää eikä se aina liity ihonväriin. Touré kohtaa epäluuloa kaikilta suunnilta, myös omiltaan. Silti siirtolaisten yhteisö on kaikkiaan toisiaan auttava, lämminhenkinen perhe. Ehkä Tourén hymyilevä, hyväsydäminen olemus sulattaa jään. Toisaalta ehkä Tourén kärsivällinen ja alati optimistinen olemus kertoo, että on oikeastaan ihan normaalia olla ennakkoluuloinen, mutta kuitenkin niin, että toiselle annetaan aina mahdollisuus näyttää olevansa ok erilaisuutensa takana. Ehkä erilaisuuden ymmärtämisen juju on juuri siinä, että olemme tunteidemme kanssa aitoja: meillä on pelkoja, epäilyksiä, periaatteita, ja niiden aito esille nostaminen kuin peitteleminen saattaa olla avain oikeanlaiseen ymmärrykseen, ja myös kolmannen maailman auttamiseen. Olemme kaikki ihmisiä, ja tästä Touré meitä opettaa. 

 https://www.imdb.com/title/tt18273480/

 

Katsokaa Touré ja eläkää hetki Bilbaon kaduilla hänen mukanaan.

 

 

 

Mitä tulee seksimafiaan ja huumekauppaan sekä erilaisiin heikompia hyväksikäyttäviin tahoihin, niin niitä löytyy yhtälailla kaikista erilaisuuden ryhmistä: niin meistä pohjoisen porsaanpinkkinahkoista kuin syvän etelän tummista pinnoista. Ja jos kiinnittäisimme huomiomme oikeisiin asioihin ja antaisimme siirtolaisille reilusti apua ja mahdollisuuksia olisi se avain voittaa myös nämä likaiset mafiat. En nyt mene kaksinaismoralismimme ruotimiseen siinä, että joku ne kalliit kokkelit täällä lännessä imee ja myös mitä ilmeisimmin nuorille seksiorjille on kysyntää. Katsotaanpa siis peiliin: huumejengit, nuorison pahoinvointi, erilaisuuden kieltäminen, jopa terrorismi, ovat kaikki osa sitä peliä, missä strutsi työntää päätään pahasti hiekkaan, missä talouspelin huipulla oleva kääntää katseensa pois, mutta, varjo seuraa. 

 

 Kaikki kuvat:  https://www.imdb.com/title/tt18273480/