Näytetään tekstit, joissa on tunniste dictartorship. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste dictartorship. Näytä kaikki tekstit

tiistai 11. huhtikuuta 2023

Diktaattorin oppikirjan lehdiltä

Ensin epidemia, sitten jatkuva sota ja loppumaton aseiden kuvavirta mediassa on jokseenkin väsyttänyt omaa blogin kirjoitustahtia. Kirjoittelin 13.3.2022, siis miltei vuosi sitten, Tšaikovskin musiikista, taiteen mahdollisuudesta rikkoa rajoja ja asettaa autoritaarisuus kyseenalaiseksi. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. 

Vapaan journalismin ja median haltuunotto on siis autoritäärisestä yksinvaltiudesta haaveilevan opaskirjassa pääroolissa. Ehkä lännessä kannattaa jatkossa, edellyttää, että tästä selvitään, määrätä kunnon pakoteet heti kun vapaata journalismia uhataan, eikä vasta sitten kun ohjukset lentelevät.

En kuitenkaan ole ollut aivan toimeton, koska olen samalla kirjoittanut pitkää tekstiä. Sain melko valmiiksi uuden seikkailun hassun dekkari-jännärihahmoni kommelluksista. Toki työni Taideyliopistolla ottaa myös oman veronsa. Vielä, kun löytäisin kirjallisille seikkailuille kustantajan, niin olisihan se mukavaa. Toki mietinnässä on itsekustantaminen, mutta ehkä mieluummin kuitenkin keskittyisin siihen ydinasiaan eli kirjoittamiseen. Kirjoittamisessa on jotain samaa kuin soittamisessa. Sitä pitää harjoitella tuhansia tunteja, ja taas harjoitella. Sanojen järjestely eri tavoin, synonyymien etsiminen, ja oman kirjoitusäänen esille kuoriminen, on kuin sipulia kuorisi: välillä kyyneleet valuvat, ja välillä asia taas etenee, kuin tanssin hurma. Se on kuin sanapainia tai -tanssia. 

Kaiken melskeen keskellä maailmalta kuuluu kummia: tekoälyn ilmoitetaan nyt vihdoin saapuneen.

Chat GPT ja isojen toimijoiden kilpailu avaa eteemme jälleen kerran suuren teknologisen murroksen, joka on lähestynyt hiljaa hiipien. Olemme vuosikaudet höpisseet Sirin kanssa ja keskustelleet bottien kanssa samalla kun kaiken taustalla algoritmit ovat kehittyneet, keränneet tietoa ja oppineet.

Ja nyt AI on täällä. Mutta lunastaako se lupauksen. Mistä oikeasti on kyse?

Kilpailu on varmasti kovaa, joten on jännittävää nähdä nouseeko isojen nykyisten it- ja hakukonejättien rinnalle jokin uusi haastaja, kuten Google teki vuosituhannen vaihteessa putsatessaan pöydän muilta hakukoneilta.

Tekoälyn haaveen voidaan katsoa ulottuvan kauas kirjoitetun historian alkulehdille, missä jo muinaiset kreikkalaiset haaveilivat milloin argonauteista, milloin Pandoran pullosta (se on oikeasti pullo, ei laatikko) siis muusta kuin kaltaistensa ihmisen älyn kanssa toimimisesta. Tarvittiin kuitenkin jotain, mikä mahdollistaisi kaiken, ja tuo lunastaja saapui sähkön muodossa. Pidämme nykyisin melko itsestään selvänä sähkön olemassaoloa, mutta ei Benjamin Franklinin ja kumppaneiden ajasta kuitenkaan niin kovin pitkä aikaa ole kulunut. Ja sen jälkeen asiat ovat ottaneet vauhtia alleen yhä kiihtyvämmässä määrin. Nyt meillä on tekoäly ja ensimmäiset kvanttitietokoneet.

On merkille pantavaa, että futuristien, dystoopikoiden ja luddiittien äänet on toistaiseksi olleet yllättävän hiljaisia. Ehkä siksi, että kaikki tapahtui niin yht’äkkisesti, ja ehkä myös siksi, että tulevaisuuden visioiminen on yllättävän vaikeaa. Tekniikka pitää oikeasti tuntea ennen näköalojen avaamista, ja jos tekniikka muuttuu monimutkaisemmaksi, käy sen selittäminen myös vaikeammaksi. Samalla vastuu siirtyy yhä harvempien käsiin. Miettikääpä sellaista autoritaarista diktaattoria, jota tekoäly tukee. 

 

Wikipedian luettelo dystopiakirjoista


 Luddiitit Hesarin tiedesivuilla

 

Tekoäly sanan suomenkielen historia


En kuulu itse kumpaankaan ryhmään, enkä niiden uudempiin suuntauksiin, mutta tarkkana pitää olla, koska jos tekoäly tulee, niin sen pitää olla kaikille saataville eikä vain harvoille ja valituille. Sama idea kuin kirjastolaitoksen historiassa: avata tieto kaiken kansan saataville.

Ohessa muutama kiinnostava ohjelma, missä tekoäly luo jotain uutta:

 

Musiikkia tekstistä:

https://google-research.github.io/seanet/musiclm/examples/

 

Kuvia teksteistä:

https://prisma-ai.com/lensa

 

ChatGPT

https://openai.com/blog/chatgpt

 

Naomi Klein tekoälystä The Guardian lehdessä

 https://www.theguardian.com/commentisfree/2023/may/08/ai-machines-hallucinating-naomi-klein

 

 

 

 

 

 

 

sunnuntai 13. maaliskuuta 2022

Ballerinat kansakuntaa pelastamassa

 

Sotauutisten painajaismaiden kuvasto täyttää uuden arjen tarjoten suoran näköalan helvettiin. On jokseenkin kummallista, että demokratia tuntuu yhä olevan kovin tulenarka ja vaarallinen joillekin ihmisille. Puhumattakaan siitä kuinka huomaamatta sivistys lipsahtaa diktaattorin vallan alle. Taide koetaan vapaaksi tällaisista kahleista ja alistamisesta, mutta se ei pidä paikkansa: diktaattori päättää hyvin nopeasti mikä on oikeaa ja sopivaa, mikä väärää ja poistettavaa taidetta. Se itseasiassa kertoo taiteen voimasta paljastaa piilotetusti asioita, välittää vapauden informaatiota ja tarjota pelastusrengas hädän keskellä. 

Venäjä on aina pitänyt itseään taiteen mahtimaana, ja nyt näemme, kykeneekö venäläinen taide-elämä ja sen pitkän historian myötä kansakunnan henkisiksi kulmakiviksi muotoutuneet teokset sisältöineen heittämään kapuloita nykyisen tilanteen rattaisiin? Nimittäin ainoa yhä toiminnassa oleva puolueeton venäläinen sanomalehti Novaja Gazeta sinnittelee yhä pyrkien tarjoamaan tietoa sodasta, mitä ei edes saa sanoa sodaksi. 



Lehti valjasti nerokkaalla tavalla käyttöön kuvan, missä pommin räjähdyksen edessä tanssii rivi ballerinoja siroin elein. Mitä tämä tarkoittaa ja mihin sillä pyritään viittaamaan? Kuvalla viitataan Tšaikovskin säveltämään Joutsenlampi balettiin, jonka sisällöntuntemus kuuluu taidehistorian perusasioihin ja yleissivistykseen. Jussi Konttinen kirjoittaa Helsingin Sanomissa: ”Kun Joutsenlampi alkaa, venäläinen tietää, että tärkein jää kertomatta.” Mistä kaikesta Joutsenlampi sitten kertoo ja mitä Tšaikovski teoksellaan tarkoittaa.

Pjotr Iljitš Tšaikovski syntyi Venäjällä 1840 ja nukkui pois 1893. Tšaikovski on romantiikan aikakauden säveltäjä ja häntä pidetään yhtenä historian merkittävimmistä säveltäjistä. Hän aloitti jo varhain, noin nelivuotiaana, pianotunnit ja lopulta tie johti tuolloin vielä nuoreen Moskovan konservatorioon, missä hän työskenteli aina vuoteen 1878 saakka. Konservatorion aika oli hänelle merkittävää, koska siellä muodostui erilaisten taiteilijoiden kohtaamispiste, joka antoi mahdollisuuden jakaa ja saada vaikutteita.



Romantiikan ajan loppupuolella tsaarin hallitessa Venäjän suurruhtinaskuntaa Tšaikovskin ja viiden merkittävän säveltäjän polut kohtasivat: Modest Musorgski, Nikolai Rimski-Korsakov, Mili Balakirev, César Cui ja Aleksandr Borodin vaikuttivat samaan aikaan taidekentällä muodostaen Viiden ryhmäksi kutsutun viisikon. Ryhmää kutsuttiin myös nuorvenäläiseksi koulukunnaksi. Ryhmän tavoite oli luoda jäljittelemätöntä venäläistä musiikkia. Tšaikovski itse oli jo iäkäs ja hieman liian konservatiivinen ryhmän varsinaiseksi jäseneksi, mutta vuorovaikutus oli ilmeinen. Ryhmän musiikillinen anti on vaikuttanut myöhemmin moneen säveltäjään, joista yleensä mainitaan Sergei Prokofjeviin, Igor Stravinskiin ja Dmitri Šostakovitšiin. Tšaikovskiin vaikutti suuresti myös aiempien länsimaisten säveltäjien tuotannot.  

Joutsenlampi on Tšaikovski ensimmäinen baletti ja yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista baleteista. Teoksen nykyinen koreografinen ilme pohjaa Marius Petipan ja Lev Ivanovin 1895 vuoden versioon, mutta toki siitä on tehty moderneja versioita. Mistä Joutsenlampi sitten kertoo ja miten kertomus liittyy tähän päivään ja hirvittävään sotaan?

Teoksessa on keskiössä tarina huijauksesta: Siegfried -niminen prinssi kohtaa ilkeän Rothbart velhon, joka taikoo kauniit neidot joutseniksi. Neidoilla on luonnollisesti yksi hetki, jolloin he pääsevät aina toviksi takaisin ihmiseksi ja tämä tapahtuu tarinassa vain öisin. Taika on luonnollisesti mahdollista purkaa ja neito vapauttaa, mutta tämä tarkoittaa lupausta rakastaa neitoa ikuisesti. Prinssi kohtaa joustenparven lammen rannalla, missä joutsenet kokevat metamorfoosin muuttuen neidoiksi. Siegfried luonnollisesti rakastuu yhteen neidoista, Odetteen, ja näin lupaus pelastuksesta syntyy.  

Tästä ilkeä velho Rothbart suuttuu, koska hän ei pidä asian käänteestä ja suunnittelee huijauksen oman tyttärensä avulla, joka on aivan Odetten näköinen – tämän tyttären nimi on Odile. Prinssi lankeaa ansaan ja kosii tätä väärää neitoa, jolloin oikea rakkauden kohde ajautuu kuolemaan, mihin prinssi häntä seuraa huomattuaan virheensä. Tämä rakkaudenosoitus tappaa sankarin, mutta samalla kuolee myös ilkeä velho ja näin taika raukeaa, jolloin muut neidot pääsevät vapauteen. Baletissa on myös yksi tanssimisen mestarinnäyte: 32 fouettéta, joka suoritetaan yhdellä jalalla kääntyen samalla toisen ottaessa vauhtia.

Tarinan peruasetelmasta: huijauksesta, oikean korvaamisesta väärällä, on Novaja Gazetan kansikuvassa kyse. Nyt tätä kirjoitettaessa sodan riehuessa pahimmillaan, jää nähtäväksi tehoaako venäläisiin heidän oman taitteensa voima herättämään kansakunta valehtelun ja huijaamisen ikeestä.


Jälkikirjoitus 28.3.2022 tuli tieto, että Novaja Gazeta lopetetaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008712770.html


Lisätietoa:

Teoksen yhtenäistetty nimike: [Lebedinoje ozero, op20]

1875-1876. Balettimusiikkia orkesterille. ČW12, Joutsenlampi. Le lac des cygnes. Schwanensee. Swan lake. Лебединое озеро

 

Tšaikovskin nimen litterointia helpottamaan ja teosluettelo:

https://www.musiikkikirjastot.fi/wp-content/uploads/2016/11/Tsaikovski.pdf

 

Teosluetteloita  auttamaan eri säveltäjien teosten löytymisessä:

Säveltäjien teosluetteloita kirjastojen tapaan

 

Muuta lisälukemista:


29. Man or Myth? The Retrieval of the True Chaikovsky". Freedom From Violence and Lies: Essays on Russian Poetry and Music by Simon Karlinsky, edited by Robert P. Hughes, Richard Taruskin and Thomas A. Koster, Boston, USA: Academic Studies Press, 2017, pp. 339-345. https://doi.org/10.1515/9781618116765-030

 https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/9781618116765-030/html

 

Wiley, R. (2009-07-30). Tchaikovsky. : Oxford University Press. Retrieved 17 Mar. 2022, from https://oxford.universitypressscholarship.com/view/10.1093/acprof:oso/9780195368925.001.0001/acprof-9780195368925.

 

Musiikin tiedonhakemisen avuksi:

https://uniarts.finna.fi/Content/help-music